Elämää EM:ien jälkeen

Onkohan sitä edes?

Uskoisin ja nyt seuraakin pieni mainos ennen varsinaista painonnostotarinaa:

Oulun punttitunnit ovat täällä!

 MITÄ:

 Painonnostotekniikoita sekä voimanhankintaa

Jokaisen tasolle löytyy oma ryhmänsä ja tempaus ja työntöopetus on jaettu vielä erikseen kahdelle päivällä. ALKEET ryhmissä panostetaan enemmän kevyihin painoihin ja tekniikkaharjoituksiin, jatkoryhmissä etsitään apuliikkeitä ja ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin.

MITEN MUKAAN:

Yhden tunnin hinta on 20 euroa ja ilmoittautuminen sähköpostilla ( anni (a) vuohijoki.com Paikkoja rajoitetusti (max 10 henkeä per ryhmä ja monessa ryhmässä enää muutama paikka jäljellä)

MILLOIN:
Ti 18.4 16:30 Tempaus ALKEET

Ti 18.4. 17:30 Tempaus KOKENEET (Vetolinja ja allemeno)

Ke. 19.4 16:00 Työntö ALKEET
Ke 19.4. 17:00 Työntö KOKENEET(Rinnalleveto, jalankäyttö vedossa ja ylöstyönnössä)

To 4.5 16:00 Tempaus osa 2 ALKEET
To 4.5. 19:00 Tempaus kokonaisena nostona

Pe 5.5 16:00 Ylöstyöntö ja kokonaiset nostot ALKEET
Pe 5.5 17:00 Ylöstyönnön harjoitttaminen KOKENEET

Ma 15.5. 18:00 Penkkipunnerruksen tekniikka ja punnertavat liikkeet
Ma 15.5. 19:00 Jalkavoimat, kyykky- workshop

Olen kirjoittanut paljon kilpailuiden jälkeisestä tyhjyydestä ja ahdistuksesta, mutta tällä kertaa sitä ei tullut. En tiedä, onko syynä uusi elämäni, jossa urheilun lisäksi on muitakin päämääriä. Kilpailuiden jälkeen olin ensimmäistä kertaa energinen ja täynnä ajatuksia. Odotan jo sitä, että pääsen takaisin oikeiden reenien pariin ja ensimmäistä kertaa olen aloittanut jo tässä vaiheessa, ylimenokaudella työstämään uusien osaharjoitteiden tekniikoita. Enää ei mene aikaa siis opetteluun vaan käytän nämä viikot hyödyksi.

Saara ja Minä lähdössä puntariin

Saara ja Minä lähdössä puntariin

Lähtö Kroatiaan, kisoihin valmistautuminen ja oikeastaan kaikki kilpailuiden ympärillä sujui hyvin. Sain ehjän harjoittelukauden ranteesta huolimatta (se ei ole vaivannut kuin kerran koko kevään aikana) ja valmistauduin hyvin kilpailuun. Mainittakoon, että ensimmäistä kertaa eläessäni nostin molemmat tempauksen ja työnnön aloitukset useaan kertaan harjoituksissa, ja kykenin säilyttämään voima-arvoni lähes 100%. Koska olen nostajana vahva, en voi liialla herkistelyllä luopua voiman tunteesta. Nostoista tulee silloin arkoja, enkä luota itseeni.

Huonekaverina toimi Saara Leskinen, jonka kanssa ensimmäinen yhteinen matka sujui hyvin. Olen hirvittävän kilpailuhenkinen ja välillä huomaan pelottavani ihmiset pois sillä, että en oikein osaa ottaa pientä metconia crossfitissä rennosti, vaan kilpailen itseni ja muiden kanssa aina. Naisten maajoukkueessa on minun onnekseni noussut keskinäinen kilpailu niin kovaksi, että nykyään pienet vinoilut reeneissä ovat sallittuja, eikä kukaan hermostu niistä. Hyvänä esimerkkinä Laura Liukkonen, joka heikosti startanneen työntöyhdistelmäreenini tuoksinnassa totesi työntävänsä kanssani pian samoja painoja, ja toivoi minun edes yrittävän antaa vastusta. Loppujen lopuksi sain tästä tilanteesta 12,5 kiloa lisää tankoon vain siksi, että olen niin kilpailuhenkinen. Kiitos Laura!

Tempauksen lämmöt olivat ehjät. Nostovuosien kertyminen alkaa nyt näkyä, ja olen oppinut luottamaan itseeni. Enää kilpailutilanne ei ole niin ahdistava vaan olen oppinut nauttimaan työn jäljestä. 90 tempauksen aloitus oli kovin aloitukseni ikinä. Vuoden aikana harjoittelin tuota 87 kilosta lähtemistä ja EM:ssä oli aika siirtyä uudelle kymmenysluvulle. Sitten alkoivat ongelmat. En tiedä, onko puristusvoimani vain liian heikko suhteessa uusiin rautoihin, koska ensimmäistä kertaa eläessäni käteni repesi nostoissa. Harmittihan se, mutta taas näitä painonnostossa olevia asioita, joihin tulee tottua. Jatkossa tulee teipit leikata valmiiksi odottamaan vahingon varalle, jotta nostoja ei valu hukkaan noin turhamaisen asian takia. Olin suunnattoman pettynyt tempaukseen. Tiesin olevani hyvässä kunnossa ja tavoitteena oli päästä likemmäs 95 kiloa.

Teippausoperaation ja mökötyksen jälkeen valmistauduin työntöön. Olen nyt aloittanut sekä tempauksessa että työnnössä uuden järjestelmän lämmittelyyn ja nousen lähes loppuun asti kakkosnostoilla (1+2). Olo tuntuu tällöin itsevarmemmalta ja yläselän lihaksisto painekkaammalta. Aloitus 111 oli uusi Suomen ennätys, uusi oma ennätys tietenkin 63 kiloisiin ja jälleen sen 4 kiloa korkeammalta kuin normaalisti aloitan. Nosto oli helppo, vaikka rinnalleveto kaatuikin taakse ja 2-1 nosto läpi. Kuitenkin jury käänsi nostoni, ja tämä on asia, jota ei myöskään saa enää tapahtua. Pompottelen tankoa ja työnnän sen nopeasti  ylös, koska muuten kadotan paineen jalalta. Se paine pitää saada pysymään siellä ilman, että nostoissa on tulkinnan varaa. (Lisää syitä miksi olen motivoitunut reenaamaan). Olin kiukkunen. Ei tässä näin pitänyt käydä, sillä tavoitteenani oli päästä lähemmäs 120 kiloa viimeisellä nostolla ja nyt tuo lipui kauas. Emme lähteneet kuitenkaan riskeeraamaan tulosta, vaan otin 111 hyväksytysti uudelleen.

Viimeinen nosto 116 kilosta oli paras rinnalleveto näissä kisoissa. Sääli vain, että jo vauhdinotossa huomasin tangon lyövän vastaan eli ajoitin ponnistuksen aivan päin honkia. Olisi tehnyt mieli kysyä tuomarilta, voinko nostaa tämän takaisin rinnalle. Pettymys oli suuri ja itkuhan siinä tuli pitkästä aikaa.

Päävalmentajamme Antti Everi kuitenkin totesi, että 4 kilon yhteistulosparannus Suomen Ennätykseen, oma ennätys parani 7 kiloa 63-kiloisiin ja aivan uudenlainen Anni lavalla, joten eiköhän tästä ole hyvä jatkaa eteenpäin.

Irtosihan se yksi hymykin lavalla 111 kiloa ja uusi SE

Irtosihan se yksi hymykin lavalla 111 kiloa ja uusi SE

En ikinä pidä kilotavoitteita, koska haluan nostaa sen mihin pystyn. Silloin välillä huomaan tulevani vauhtisokeaksi. Kun mahdollisuus oli 206 kilon yhteistulokseen en oikein osaa nauttia siitä Suomen ennätyksestä ja uusista luvuista. Toisaalta olen askel askeleelta päässyt kohti Euroopan huippua ja matka on edelleen pitkä. Silti jokainen pieni askel on kohti parempaa minua ja olen jo nyt päässyt vakiinnuttamaan sen tosiasian, että 200 kilon yhteistulos on huonon päivän totali. Se ei ole uskomaton erikoissuoritus, joka vaatii ponnisteluja. Se on tavallisen Annin tavallinen tulos. Tavoitteet on asetettu seuraavalle olympiadille, ja olen ehkä nälkäisempi nostajana kuin koskaan.

Toukokuun alkuun otan rennosti, tekemällä crossfitreenejä ja bodailemalla. Annan aikaa itselleni rakentaa parempia exceltaulukoita, suunnitella lihashuoltoja ja mikä tärkeintä; päästä läpi Biokemian kurssista. Ai niin, muistatteko sen tentin, josta puhuin viime blogissa. Se meni läpi. Jälleen oma asenteeni siihen, että kun asioista nauttii ja tekee sen minkä jaksaa, on lopputulos parempi kuin väkisin puristamalla.

Kiitos kaikille tukijoille ja ihmisille, jotka olette rakentamassa minusta parempaa nostajaa. Erikoiskiitos Mikalle ja Katalle, jotka ovat jaksaneet tehdä pitkää päivää salilla kanssani. Kiitos Antti Akonniemelle olkapäistä ja Miskalle isommasta tarakasta. Kiitos Mikko Virtala ja Essi Viitikko (www.suhk.fi) että olen saanut taas tehdä ehjän kisakauden. Kiitos Pasi Koivunen, että olet opettanut minusta taas iloisen ja tyytyväisen nostajan.

Ja tietysti kiitos koko Suomen joukkueelle, kannustusväelle kisapaikalla ja kotikatsomoissa sekä niistä kaikista kauniista sanoista, joita sain taas lukea viestitse.

xoxo

Anni

Koutsi Vestman (Varis) analysoimassa päivän kuntoa

Koutsi Vestman (Varis) analysoimassa päivän kuntoa

Posted in Ei kategoriaa | Kommentit poissa käytöstä




Comments are Closed